Ollaan siinä viereisessä koirapuistossa treffailtu muita koiria,
mutta toiselle puolelle ei olla vielä kertaakaan eksytty.
Pate on ketterä ja nopea koira,
joten mainiosti siltä sujui kaikenlaiset esteet.
Kun annoin sille vapautus käskyn se kävi jopa ihan itsekseen suorittamassa rataa.
Niin että mihis minua siinä enää tarvittiinkaan.
Juuri kun pääsin kehumaan miten reippaasti Pate suhtautuu uusiin koirakavereihin,
meni tämän päivän lenkkeily vähän pipariksi.
Oltiin sovittu lenkkitreffit yhden englanninspringerspanielin (jessus kun vaikea sana)
ja tämän omistajan kanssa, mutta Pate päätti että tänään ei olla kyllä kenekään kavereita.
Armoton murina ja hyökkäily alkoi heti kun nähtiin ja minäkin menin ihan hämilleni.
Itse lenkki sujui ihan hyvin ja lopulta alkoi Pateakin leikityttämään,
mutta hihnan kanssa oli vähän vaikea vedellä spurtteja.
Päätettiinkin kokeilla seuraavan kerran miten tämä pariskunta tulee toimeen koirapuistossa.
Jos jotain hyvää haluaa tästäkin löytää niin Pate otti pari kertaa lenkillä hienosti itse kontaktia.
Eli eiköhän se tästä, askel kerrallaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tassunjälkesi tähän. :)